Talven ajan ajatuksia yhdessäolosta ja toisten huomioimisesta, osa 6.

Rieskalähteen koulun 7-luokkalaisten kirjoittama juttusarja jatkuu.

 

Lassi: Miten parantaisin kehitysavun laatua?

Mielestäni kehitysapua voi antaa kehitysmaiden ulkopuolellekin, mutta
etuliitteenä toimivaa sanaa pitäisi siinä tapauksessa vaihtaa. Kehitysapua on
annettu niin kauan, kun muistan. Kehitysapua on kyllä annettu pitkään, mutta
sen seuraukset ovat mielestäni vähääkään merkittävät vain, jos sitä annetaan
vielä vähintään yhtä pitkään.

Käsitykseni mukaan kehitysavun kohteet ovat yleensä kehitysmaita, mikä luo
tietyn vaikutelman jo koko termistä. Vastaavaa apua tarvitsevat muutkin, kuin
kehitysmaiksi luokiteltavissa valtioissa asuvat. Lähes jokaisessa valtiossa on
joitain apua tarvitsevia ihmisiä, mutta olen havainnut, että yleensä nostetaan
esiin kaikista hätää kärsivistä lähinnä kokonaan ongelmista kärsivät valtiot tai
alueet, vaikka samanlaisistakin ongelmista kärsitään myös länsimaiksi
kutsutuissa valtiossa. Vakavimmat ongelmat ovat kuitenkin lähtökohtaisesti
maissa, joita kutsutaan kehitysmaiksi ja joille kehitysapu nykyhetkellä
pääasiassa suuntautuu. Ongelmia joiden ratkaisuun länsimaat osallistuvat ovat
sota, ravinnon vähäinen määrä, huonot elinolot ja muut suuret ongelmat.
Maailman 204 valtiota on jaettu kehityksensä mukaan hyvin kehittyneisiin ja
vähemmän kehittyneisiin. Maita oli molemmissa suuremmissa kategorioissa
noin yhtä paljon, mikä mahdollistaisi oman visioni kehityspareista. Kehitysparilla
tarkoitan kahta toisiaan melko yksipuolisesti tukevaa valtiota, joista toinen olisi
kehittynyt ja toinen taas kehitysmaa. Jako tapahtuisi niin, että ensimmäisen
kehitysparin muodostaisivat maailman kehittynein ja vähiten kehittynein valtio.
Toisen kehitysparin muodostaisivat maailman toiseksi kehittynein ja maailman
toiseksi vähiten kehittynein valtio. Näin jatkettaisiin kehitysparien muodostusta,
kunnes jokaisella itsenäisellä valtiolla olisi kehityspari. Apua annettaisiin
enemmän ja se olisi hyödyllisempää, jos yksi teollisuusmaa avustaisi eri tavoin
yhtä ja samaa kehitysmaata. Näin saataisiin enemmän aikaan.

Jokaisen pitäisi aloittaa läheltään. Ongelmat ovat ehkä lieviä, mutta pidemmän
päälle mitättöminkin asia voi merkitykseltään laajentua. Hyvä esimerkki tästä on
syrjäytyminen. Syrjäytyminen ei alkuvaiheessa välttämättä ole merkitykseltään
suuri asia, mutta se voi johtaa pahimmissa tapauksissa itsetuhoisuuteen. Näin
näen asian. Hyvin pienetkin teot siis auttavat ja niistä pitää lähteä, mikäli
kehitysapuun osallistuu. Mielestäni jo vanhuksen auttaminen kadun yli on
kehitysapua. Kehitysapu on minun mielestäni siis heikommassa asemassa
olevan auttamista, vaikka mittakaava olisi kuinka pieni tahansa.

Tällä hetkellä annettava kehitysapu ei ole laadultaan parasta mahdollista, sillä
se tuottaa merkittäviä tuloksia vain pitkällä ajanjaksolla ja on jopa sekavaa.
Tämän lisäksi se myös keskittyy vain pahimpiin ongelmiin. Jos olisin asemassa,
mikä mahdollistaisi minun tehdä todellisia päätöksiä, jakaisin kehitysavun
kahteen tasoon. Ensimmäisen tason kehitysapu olisi valtiolta valtiolle
annettavaa suuren mittakaavan kehitysapua ja toisen tason apu olisi ihmisten
välillä pienellä alueella ja pienessä mittakaavassa tapahtuvaa avustamista
lievempien ongelmien ratkaisemiseksi.


Lenni: Salibandymaalivahtina oleminen

Aloitin itse salibandyn 9-vuotiaana seurassa nimeltä FBC Turku. Olin kauden kentällä ja seuraavan kauden olin kentällä ja maalivahtina, mutta toisen kauden puolessavälissä lopetin kentällä ja aloitin maalivahtiurani. Nautin paljon sählyharjoituksistani. Joukkoeeni ei ollut mikään paras, mutta turnauksissa oli kumminkin hauskaa pelata muita joukkoeita vastaan. Olin hyvä maalivahti ja pelasin kilpasarjaa. kolmannella kaudella minun polviini alkoi hieman sattua peleissä ja harjoituksissa. Kolmannella kaudella 03-ikäisistä joukoeista valmentajat valitsivat pelaajia, jotka menivät alue leirille josta saattoi tulla valituksi talentti leirille. Kolmannella kaudella meidän joukkoeemme oli loistava ja hyvä. toisen kauden puolivälissä jokkoeemme pelaaja aloitti maalivahdin uran ja on tällä hetkellä loistava maalivahti. Kolmas kausi oli paras kausi jonka joukkoeemme oli pelannut. Lopetimme kautemme Ruotsin Vesteroosin Malanberg turnauksen voittoon. Kolmas kausi oli viimeinen kausi FBC turussa josta siirryin Turunpalloseuraan 03 salibandy joukkoeeseen (TPS).

Tepsissä kausi ei ollut vielä alkanut mutta menimme FBA leirille (FloorBallAcademy). Leiri oli todella mukava, siellä tehtiin kuntotestejä ja pelattiin muita joukkoeita vastaan. Neljäs kausi on mennyt hyvin meillä ja se on tällä hetkellä kesken.

Tähän päättyy minun maalivahti blogi. Mielestäni salibandy maalivahtina olo on huikea kokemus johon tarvitaan rohkeutta ja itsensä hallintaa. Laji paikka on kyllä, kivulias mutta siihen tottuu. olen ollut maalivahti jo 3,5 vuotta. Polvikipu on salibandymaalivahdille yleistä johon on pakko tottua. maalivahti on arvostettu pelipaikka johon suosittelen menemään pelaamaan salibandya.


Lilli:
Kesän 2016 kohokohta

Olen harrastanut Partiota pian seitsemän vuotta, ja siitä on muodostunut minulle
elämäntapa. Aina valmiina!

Partio on pääasiassa kavereiden kanssa yhdessä luonnossa liikkumista. Useat
ihmiset ovat sitä mieltä, että sisällä on mukavampi nukkua kuin ulkona. Kun taas
minä nukun mieluiten teltassa.

Teltassa nukkuminen on upeaa. Sain viime kesänä nukkua teltassa viikon. Olin
tosiaan Roihulla. Roihu on Finnjaboree, joka pidettiin 20.-28.7.2016
Hämeenlinnan lämpimällä Evolla.

Ennen leiriä innostukseni vaan kasvoi, kun sain kuulla sinne tulevan 17 000
partiolaista ympäri maailmaa. Muutama päivä ennen leiriä aloitin pakkaamaan.
Tavaraa oli paljon, mutta kaikki saivat oman paikkansa rinkassani. Jännitys oli
suuri muutamia päiviä ennen leirin alkua.

Roihu oli erilainen leiri muihin partioleireihin verrattuna. Ei vaan ihmismäärästä
tai leirialueesta, vaan kansainvälisyytensä vuoksi. Leirillä oli osallistujia yli 40
eri maasta. Paljon ihmisiä eri kulttuureista, ja kaikki tulivat silti toimeen
keskenään. Leirin osallistujat oli jaettu alaleireihin joita oli seitsemän.

Avajaiset olivat aivan mahtavat. Siellä esiintyi tulitaiteilijoita, Roihu-bändi ja sen
sellaista. Kun taas päättäjäisissä, yllätys esiintyjänä oli Sanni.
Yhteistilaisuuksissa oli erittäin ahdasta, ja kaikki istuivat tiiviisti maassa omilla
istuinalustoillaan. Yhteisohjelmat kestivät myöhään, ja poistuessa sieltä oli suuri
tungos. Mielipiteeni yhteistapahtumista on kerta kaikkiaan hyvä.

Roihun kokonaiskuvaksi minulle jäi hyvin järjestetty suurleiri, jolla oli paljon
ihmisiä ja hyvä yhteishenki.

Odotan malttamattomana jo seuraavaa Jamboreeta. 🙂


Maria: Auta kerjäläistä

Vaikuttaako ihmisen varakkuus ihmisen luonteeseen? Yksinkertainen vastaus on
varmaankin kyllä. Itse olen huomannut, että köyhät ihmiset ovat yleisesti hyvin
läheisiä perheensä kanssa ja pitävät muista mielellään huolta. Tässä tapauksessa
mietimme siis ääripää köyhyyttä, eli slummeissa eloa. Kun ihminen asuu
slummissa, pakostakin joutuu olemaan paljon ihmisten kanssa tekemisissä, ja
kun ruokaa on rajallisesti, on pakko oppia jakamaan. Vaikka nämä piirteet ovat
hyviä, slummielämää ei kenenkään pitäisi joutua kestämään, varsinkaan lapsien.
Tämän takia hyväntekeväisyys onkin tärkeä asia, sillä pienelläkin lahjoituksella
voi muuttaa jonkun elämää parempaan suuntaan.

Yleinen näky esimerkiksi torilla on tosiaan kerjäläiset. Kerjäläisille rahan
antaminen on myös hyväntekeväisyyttä. Olen kuitenkin itse valitettavasti
huomannut, että kaikki kerjäläiset eivät ole avun tarpeessa. Itse olen nähnyt
kaupungilla “kerjäläisiä”, jotka selvästi tulivat hyvistä oloista ja jotka vain
käyttivät kerjäläisyyttä hyväkseen. Kannattaakin katsoa minkälaisen kerjäläisen
purkkiin rahansa heittää.

Olen kuullut joidenkin ihmisten perustelevan kerjäläisistä välittämättömyyden
sanoin “Jos annan yhdelle rahaa, torille tulee lisää kerjäläisiä yhden kerrottua
saaneensa rahaa täältä.” Vaikka tämä olisikin totta, ketä kerjäläiset oikeasti
haittaavat, niin kauan kun he eivät häiritse ihmisiä huutelemalla perään ja niin
edelleen? Ja entä mitä jos se olisitkin sinä? Mitä jos sinulla, hyvä lukija, ei
olisikaan kotia, rahaa tai ruokaa?

Joten seuraavalla kerralla kun kävelet kaupungilla ja vastaan tulee kerjäläinen,
harkitse edes auttamista. Pienikin rahamäärä auttaa ja samalla saisit itsellesi
hyvän mielen.


Matilda:
Vanhuuden kunnioittaminen

Nousetko bussinpenkiltä, jos vanhempi ihminen ei istumapaikkaa löydä?
Menetkö mieluummin kaverille yöksi vai matkustatko mummon luokse
Helsinkiin? Olen varma, että olisit tervetullut mummolaan useamminkin, mutta
arjen ´´kiireet“ estävät tapaamasta isovanhempiasi. Itsekin olen joskus yrittänyt
kieltäytyä menemästä, mutta onnekseni vanhempani ovat käskeneet mukaan.
On myös vaikeaa ymmärtää, että vanhimmatkin mummelit ovat joskus olleet
ihan pikku taaperoita tai murrosikäisiä teinejä.

Itse koen, että saatan vanhusiässä kiistää olevani avun tarpeessa, vaikka olisinkin
puolisokea ja liikuntakyvytön. Kuitenkin ymmärrän, että avuntarpeisia ihmisiä
on todella tärkeää auttaa. Vanhainkodit ovat merkki siitä, että välitämme
muistakin kuin läheisimmistämme. Vain käymällä siellä vaikka vain kerran
puolessa vuodessa, voi saada toisen olon rakastetuksi ja pidetyksi. Olen itse
miettinyt meneväni vanhainkotiin kesätöihin, jotta ymmärtäisin paremmin
vanhojen ihmisten ajatusmallia ja maailmankuvaa esimerkiksi nykynuorten
elektroniikan käytöstä.

Oma kunnioitukseni vanhuksia kohtaan kasvaa jatkuvasti, sillä saan enemmän
tietoa heidän elämistään ja samalla vanhenen itsekin. Myös omat vanhempani
tietävät jo paljon eroja oman lapsuuden ajaltaan verrattuna omaani. Tämän
kirjoituksen mietteiden ja ajatusten perusteella yritän kunnioittaa ja auttaa
vanhempia ihmisiä antamalla paikkani bussissa ja olemalla aina innokas
mennessäni tapaamaan isovanhempiani. Vanhukset ovat aivan samanarvoisia
kuin muunkin ikäluokan ihmiset.


Max: Kodittomien ihmisten ongelmat

Heräsin tänä aamuna ja aloin miettiä matkaani Istanbuliin. Ajattelin niitä
kerjäläisiä, jotka makasivat tai istuivat maassa heidän rakkaittensa kanssa
halvoissa vaatteissa. Useimmat heistä pyysivät rahaa tai makasivat kaduilla,
kun muut ihmiset kävelivät vain ohi. Mutta minä myös kuulun tähän
kategoriaan, joka kävelee heidän ohi. En ole varma mihin he käyttäisivät rahaa
niin en yleensä anna heille rahaa.

Ajattele millaista heidän elämä on? Kaiket päivät vain ulkona kaduilla ilman
mitään turvallista ja/tai lämmintä kotia. Näitä ihmisiä on kymmeniä miljoonia
ihmisiä kaikkialla maailmassa ja he melkein kaikki kärsivät nälänhädästä.
Kodittomat kärsivät myös vähäisestä hygieniasta, saippuoiden ja shampoonien
korkeiden hintojen takia.

Jotkut kodittomista istuvat pahvisen kupin kanssa kerjäämässä rahaa ja toiset
kävelevät ympäriinsä, jotta saisivat löydettyä lyhyitä töitä. Yleensä heitä näkyy
suurkaupungeissa tai vaikka Turun kauppatorilla. Heitä on ei ole vaikea löytää.
Oletko huomannut kaupunkien penkeissä olevia käsinojia, jotka ovat jakaneet
penkin osiin. Niitä käytetään, että kodittomat ihmiset eivät nukkuisi penkeillä.
Joissain suurkaupungeissa käytetään siltojen alla ja kotien vieressä tylppiä
piikinmuotoisia objekteja, joilla estetään kodittomien oleskelua.

Kodittomia voi auttaa monilla tavoilla. Heitä voi auttaa lahjoittamalla
vaatteita, ruokaa, vettä, rahaa jne. Eli seuraavan kerran kun käy jossain
stadiumissa tai jossain muualla missä voi lahjoittaa vanhoja vaatteita pois, niin
kannattaa näin tehdä.


Meri:
Ystävien tärkeys minulle ja muille ihmisille

Kaikilla ihmisillä on varmasti yksi tai useampi paras ystävä. Minullakin
on niitä. Ystävät ovat yksi parhaimmista asioista elämässä.
Esimerkiksi kouluun meneminen on paljon mukavampaa ystävien
kanssa.

Ensimmäiset ystäväni tapasin jo yksivuotiaana, ja kouluun tullessani
sain vielä enemmän ystäviä. Koulun välitunneilla vietän aina aikaani
kaveriporukkani kanssa. En voisi kuvitella millaista elämäni olisi ilman
heitä.

Hyviin ystäviin pitää luottaa. Jos ystävääsi ei voi luotta, suosittelen
että etsit uuden ystävän. Ei ole kivaa jos he kertovat salaisuutesi
eteenpäin. Itselläni ei ole mitään kokemuksia tällaisista ystävistä,
mutta tiedän että he eivät ole hyviä ystäviä.

Ystävieni kanssa oleskelemme yleensä jonkun kotona tai kaupungilla.
Esimerkiksi kahviloissa on kiva tavata.

Ystävien ei ole aina pakko olla samasta maasta. Minulla on ainakin
kaksi ystävää Ruotsista. Olen kuullut että ihmisillä on kirje- ja
sähköpostikavereita, mutta minulla ei ole niitä. Idea on kuitenkin
mielestäni hyvä, koska sillä voi jutella helpommin kavereille jotka
asuvat ulkomailla.

Ystävien kanssa voi myös voittaa omat pelot. Voitin
korkeanpaikankammoni kun menin ystävieni kanssa vuoristorataan.
Älä koskaan riko hyvää ystävyyttä, koska voit menettää muutakin
kuin hyvän ystävän.


Petteri:
Kavereiden tarkoitus

Kavereiden kanssa on kiva hengailla ja liikkua ryhmissä. Näitä kaveri porukoita
näkee usein kaupungilla, ja kaupungin laidoilla. Itse liikun kavereiden kanssa
joko koululla, tai kaupungilla.

Ihmiset jotka liikkuvat näissä porukoissa ovat hyvin sosiaalisia, ja heillä on hyvät
kaveripiirit. Minä liikun yleensä kaveriporukoissa, joissa on minulle tärkeitä
ihmisiä. Nämä kaverit ovat tärkeitä! Älä koskaan ole ilman kavereita, sillä silloin
et kärsi sosiaalittomasta elämästä ja tylsistymisestä. Itse kärsin tästä tylsyydestä.
Jos liikkuisin enemmän kavereiden kanssa en välttämättä olisi niin tylsistynyt.
Joinain iltoina kuitenkin puhun kavereiden kanssa skypessä ja pelaamme
yhdessä videopelejä kuten CS:GO:ta. Silloin minulle tulee tunne, että joku
välittää minusta aidosti, koska on pyytänyt minut pelaamaan vapaaehtoisesti.

Somessa voi myös ylläpitää kaveriporukoita. Minun kaveripiirissä suosituimmat
somet ovat Whatsapp, Snapchat ja Instagram. Käytän itse eniten snapchattia.
Whatsapp on kuitenkin eniten ladattu ja minä pidä siitä samalla tavalla kuin,
muistakin someista joita käytän.

Joillain ihmisillä ei edes ole kavereita. He kärsivät tällöin sosiaalittomasta
elämästä ja tylsistymisestä. Minun mielestäni, jos ei ole kavereita kannattaa
mennä nuorisotaloille tai liittyä johonkin kerhoon sillä silloin et ole yksinäinen,
ja sinä kasvatat omia sosiaalisia taitoja. Harrastuksia on myös hyvä olla, sillä niillä
on sama vaikutus kuin kerhoilla, mutta voimakkaampana. Harrastuksista voi
myös myöhemmin elämässä tulla oma työ, kuten jalkapallosta tai jääkiekosta.

Helpoin tapa saada kavereita on mielestäni koulu. Koulussa jos käyttäydyt
suhtnormaalisti, sinulla on suuri mahdollisuus saada kavereita. Silloin he voivat
auttaa sinua läksyissä, lainata kynää jos olet unohtanut oman, tai vaikkapa
auttaa tunnilla jos et ymmärtänyt annettua ohjetta.


Roope: Ystävät

Ystävyys on kahden tai useamman henkilön välinen ihmissuhde. Ystävät ovat
läheisempiä kuin tuttavat. Ystävät ovat tärkeitä kaikille. Ilman niitä ketään ei
pärjää pitkälle elämässään. Itselläni on tullut ja lähtenyt monia ystäviä. Jotkut
ystäväni ovat olleet elämässäni jo pitkään ja jotkut ei niin pitkään. Ystäviä voi
saada harrastuksista, naapureista, koulusta ja melkein mistä tahansa. Ystävät
tukevat toisiaan kun he ovat vaikeuksissa. Kerran minun ja hyvän ystäväni välille
tuli riitaa ja emme olleet vähän aikaan ystäviä. Huomasin silloin, että sitä hyvää
ystävääni tuli ikävä ja ilman kaveria ei pärjää elämässä. Onneksi saatiin riita
kuitenkin sovittua ja ollaan ihan hyviä kavereita vieläkin.

Aina kaikki ystävät eivät ole luotettavia, mutta useimmiten he ovat. Minulla oli
joskus kaveri joka e ollut luotettava. Kerroin hänelle salaisuuksia , joita hän
kertoi eteenpäin, mutta sain tietää sen, että hän kertoo salaisuuksiani eteenpäin
jolloin päätin, että emme olisi enää kavereita.

Ystävissä yleensä arvostetaan sitä, että he ovat rehellisiä ja luotettavia, mutta
kaikki ei ole samaa mieltä minun kanssani. Ystävä voi olla myös lemmikki tai joku
perheenjäsen. Itselläni on 3 lemmikkikaveria ja useimpia ihmiskavereita.
Useimmat eläimetkin ymmärtävät ystävyyden, mutta se ei ole aina välttämättä
yhtä tasavertainen kuin ihmisten välinen ystävyys. Itse olen ystävä kahden
koirani ja kissani kanssa ja tunne myös monia joilla on eläimiä ystävinään. Jotkut
ei aina voi ymmärtää miten ihmiset ja eläimet tai perheenjäsenet voivat olla
kavereita, mutta oma mielipiteeni on, että kuka tahansa voi olla kenen tahansa
kavereita.


Titus: Muutto

14.5 oli 1 päivä enää jäljellä muuttoomme. Tarkoituksena oli muuttaa Helsingistä Turkuun. Välimatka
on todella pitkä, joten siirsimme vanhan asunnon tavarat uuteen asuntoon muuttoautolla. Vanha
asunto oli mukava ja minulla oli monta kaveria Helsingistä, joten en olisi välttämättä halunnut
muuttaa. En tiennyt minkälaisia 11 vuotiaita poikia olisi turussa joten en ollut varma saisinko yhtään
kavereita. Toinen juttu mistä en pitänyt oli uusi koulu, koska vanhani oli parempi. Pyysimme
muuttoa edeltävänä päivänä vanhoja naapureitamme kahville. Kävin vielä viimeisen kerran kaverini
luona. Oli iltapäivä ja ajatukseni oli kokonaan muutossa. Menin nukkumaan aikaisin, koska muutto
alkaisi jo kello 9.00.

15.5 Muutto tapahtui tänä päivänä. Heräsin aamulla virkeänä, koska olin mennyt aikaisin
nukkumaan. Söin aamupalaa ja muuttoauto saapui pihaan. Olin pakannut omat muuttokamppeeni
jo, joten siirsin ne muuttoautoon. Kello oli 11 tunnin päästä lähtisimme Turkua kohti. Olimme nähnyt
vain kerran uuden asunnon ja se vaikutti mukavalta. Kello oli tasan 12 ja kaksi muuttoautoa lähti
pihastamme ja me seurasimme muuttoautoja omalla autollamme. Matkani kului kännykkää
käyttäen. Perillä veimme muuttokamat asuntoon ja muuttoautot lähtivät. Sisustimme asuntoa
muutaman tunnin ja lähdimme tutustumaan vähän kaupunkiin.


Viljami:
Minun raskas viikonloppu

Minulla oli Lauantaina Salibandypelit. Ensimmäisessä ottelussa pelasimme
Turkulaista TPS:ää vastaan ja ottelu alkoi hyvin, sillä menimme heti
ensimmäisellä minuutilla 1-0 johtoon ja heti sen jälkeen 2-0 johtoon. Ja siinä
vaiheessa ajattelin, että voitto on varma, mutta saman tien toisessa erässä TPS
tuli parissa minuutissa tasoihin ja vielä ohi. Tulimme kuitenkin vielä tasoihin.
Siitä tuli tiukka peli, mutta hävisimme lopulta maalein 6-5. Harmittihan se, koska
ajattelin, että voittaisimme.

Toinen peli oli Porin karhuja vastaan. Ja peli alkoi käytännössä samalla tavalla eli
todella hyvin. Menimme jälleen alussa 2-0 johtoon, mutta Porilaiset tulivat
nopeasti tasoihin ja ohi.Tilanne oli jo 5-2 kunnes kavensimme ottelua 5-3:een.
Tilanne ei kyllä helpottunut yhtään, sillä tuomari antoi jäähyn, vaikka pelaaja,
joka sai jäähyn ei tehnyt mitään. Kuten saattaa arvatakin vastustaja teki
ylivoimalla maalin. Lopulta häviö tuli siitäkin.

Noin pari tuntia pelien jälkeen menin katsomaan oman edustusjoukkueen peliä,
koska meillä oli laitapoikavuoro, eli laitoimme laidat takaisin paikalleen, kun ne
kaatuivat tai olivat muuten vaan huonosti. Oli raskasta, mutta sinne oli joka
tapauksessa mentävä. Kyllä siellä muutakin pystyi tekemään, kun vain korjata
laitoja, kuten esimerkiksi ostamaan kahviosta jotain syötävää ja juotavaa. Tuo
tapahtuma kesti noin kaksi tuntia.
Illalla kutsuin kaverini meille yöksi, koska oli tylsää. Menimme ulos pelaamaan
jääkiekkoa vähäksi aikaa, jonka jälkeen menimme kauppaan. Kaupasta
menimme puistoon. Istuimme keinuilla aika kauan, kunnes menimme meille.
Lähdimme vielä koirani kanssa iltalenkille.

Sunnuntai aamuna tuli nukuttua pitkään, koska oli ollut raskas päivä takana.
Lähdimme kuitenkin päivällä vielä pelaamaan jääkiekkoa. Siellä meni sen pari
tuntia. Illalla katsoin vielä putouksen ennen, kuin menin nukkumaan.


Viljo:
Rahan merkitys

Raha on hyvin olennainen osa elämäämme. Käytämme rahaa jokaisessa
arkipäiväisessä asiassa, kuten ruoan ja vaatteiden ostossa. Minkälainen
maailma olisi, jos ei olisi rahaa?

Määrääkö raha onnellisuuden? Osa ihmisistä käyttää rahansa jonkin ihan
turhaan, vaikka jotkin toiset voisivat hyötyä siitä paljon enemmän. Köyhissä
oloissa ihmiset venyttävät pennejään ja yrittävät saada joka päiväisen
elantonsa. Kun taas jossain päin maailma jotkin ihmiset elävät luksuselämää,
välittämättä siitä mihin rahaa kuluu. Rahalla saa ostettua kaikkea kivaa, kuten
uuden auton tai lomamatkan jonnekin kauas. Raha tuo onnellisuutta, mutta vie
sitä myös pois. Onnellisuuden ja hyvän olon saa aina läheisiltä ja ystäviltä. Eikä
onnellisuutta voi mitata rahassa.

Toimisiko yhteiskunta ilman rahaa. Mielestäni ei. Jos rahaa ei olisi talous
romahtaisi, tapahtuisi enemmän rikoksia, eikä millään enää olisi arvoa. Rahaa
pitää olla maailmassa, mutta se ei saisi määrätä millaisia olisimme. Jos jokin
ihminen voittaisi lotossa, kyllä hänen elämä ja elämän tapansakin muuttuisivat.
Monilla ihmisillä on kuitenkin hyvä keskivertoelämä.

Täällä suomessa on hyvät oltavat, sillä meillä on ilmainen koulutus ja
terveyden huolto, eikä täällä ole kovin suurta köyhyyden ja rikkauden välistä
asteikkoa. Voiko rikas ja köyhä olla kavereita? Mielestäni kyllä, jos heillä on
kivaa toistensa kanssa ja he tulevat toimeen. Ystävyyteen ei tarvita rahaa,
vaikka rahasta olisi hyötyä esimerkiksilahjaa ostaessa.

Kuitenkin läheiset, ystävät ja raha ovat osa elämäämme, ja tarvitsemme niistä
joka ikistä elämässämme.

Koosti: Satu

Artikkelikuva: Pixabay