Joka viikko on mielenterveysviikko

Otsikot julistavat päivästä toiseen nuorten syrjäytymistä, pahoinvointia ja yksinäisyyttä. Median kuva nuorista vaikuttaa lohduttomalta. Tiedotusvälineiden kuvaamat nuoret ovat jakaantuneet kahteen ryhmään; pärjääjiin ja syrjäytyneisiin. Pärjääjät ovat suvereeneja koulussa ja harrastuksissa, mutta heitä vaanii loppuun palaminen ja oravanpyörästä putoaminen. Syrjäytyneet nuoret taas ovat yksinäisiä, köyhiä, ongelmissa painivia työttömiä ja näköalattomia nuoria, joilla ei ole toivoa tulevasta. Me-säätiön uuden selvityksen mukaan Suomessa on jo 69 000 syrjäytynyttä alle 30-vuotiasta nuorta. Pojilla näyttää menevän erityisen huonosti. Pojilla ei ole ystäviä, heidän koulutusuransa ovat vaarassa katketa ja tulevaisuudessa monien kohtalona on jäädä kokonaan työvoiman ulkopuolelle potemaan mielenterveyttään tai päihdeongelmaansa. Aika lohduton kuva nuoruudesta, eikö vain?

 

Media puhuu usein syrjäytyneestä nuoresta hintalapun kera – lähinnä vain kulueränä. Miten tämä kaikki vaikuttaa nuoriin? Myös yhä useammat nuoret puhuvat itsestään syrjäytyneinä. He ovat luokitelleet itsensä suoraan yhteiskuntamme ja median tarjoilemaan ryhmään.  Miksi meillä ylipäätään on niin kova tarve luokitella nuoria? Jos sinulle tarjoillaan päivästä toiseen omaa lokeroa, alatko itsekin uskoa, että kuulut siihen? Tietysti luokittelun pohjalla on perusteena tuoda asialle julkisuutta, halu auttaa ja löytää ne nuoret, jotka tarvitsevat apua, mutta voiko nuorille tarjoiltu syrjäytyminen myös ruokkia itse itseään?

 

Nuorten syrjäytymiseen yhtenä syynä pidetään nuorten mielenterveyden häiriöitä. Lähetteet psykiatriseen hoitoon ovat lisääntyneet tänä vuonna rajusti. Kasvua on ollut paikoin 50 prosenttia. Nuorten kertomuksissa maailma näyttäytyy usein paikkana, jossa pitää vain suoriutua ja onnistua. Mielenterveys on kovilla, kun elämässä tulee epäonnistumisia, tai vaikka nuoren vanhemmat eroavat. Myös työyhteisöjen jaksamisongelmat heijastuvat voimakkaasti työuransa aloittaneisiin nuoriin. Organisaatioiden pitäisi pitää paremmin huolta nuorista työntekijöistään, vaikka nämä vaikuttaisivat jaksavan hyvin työelämän vellovissa tilanteissa. Ylipäätään työpaikan löytäminen on haastavaa ja monet nuoret pyristelevät pätkätöiden ja tuloloukkujen kierteessä. Työyhteisöissä vallitseva kiire saattaa johtaa myös siihen, ettei nuorta työntekijää ehditä perehdyttää kunnolla. Nuoret ovat tulevaisuuden työntekijöitä, joten on tärkeä huolehtia heidän työssä jaksamisestaan jo heti heidän työuransa alussa.

 

Olemme Turun Ohjaamossa huomanneet, että nuoret usein ongelmiin apua hakiessaan haluavat vain jutella aikuisen kanssa asioistaan. Nuoret tarvitsevat jonkun, joka kuuntelee heidän tarinansa ja pyrkii auttamaan, vaikka vain pienilläkin keinoilla.  Ohjaamossa toimiva psykiatrisesti suuntautunut sairaanhoitaja Tanja Heikkilä tapaa mielialaongelmien kanssa oireilevia nuoria Ohjaamossa aina torstaisin. Tanja kertoo, että nuoret tulevat hänen luokseen juttelemaan yksinäisyydestä, masennuksesta ja levottomuudesta. Usein tilanne on se, että nuoret eivät halua kertoa vanhemmilleen ongelmistaan, koska eivät halua huolestuttaa heitä. Kavereille ei aina myöskään voi puhua, koska kaverit ovat samassa tilanteessa. Apua kuitenkin on saatavilla. Ohjaamo on vain yksi paikka, jonne voi tulla juttelemaan. Pääasia on se, että ei jää yksin ongelmiensa kanssa.

 

Jokaisella meistä on oikeus tulla kuulluksi ja jokaista nuorta pitää arvostaa yksilönä. Oikeastaan emme tarvitse lokeroita ollenkaan, ei syrjäytymispuhetta, eikä nuoren ongelmien hinnoittelua. Nuoruus on ainutlaatuinen ajanjakso, joka vaatii meiltä kaikilta ymmärtämystä ja nuoren tukemista.  Tehdään jokaisesta viikosta mielenterveysviikko. Ollaan oikeasti läsnä nuoren elämässä ja kuunnellaan, mitä hän haluaa sanoa.

 

Hanna Hyytiä

Turun Ohjaamo

 

Kirjoittaja toimii Turun Ohjaamossa hankekoordinaattorina. Turun Ohjaamo on nuorten matalan kynnyksen palvelupiste Turun keskustassa. Saman katon alta löytyy monia nuorten palveluita. Nuori voi tulla kysymään Ohjaamosta neuvoa mm. työnhakuun, asumiseen, koulutukseen, terveyteen ja vapaa-aikaan liittyvissä kysymyksissä. Ohjaamon palvelut ovat vapaaehtoisia ja maksuttomia. Ohjaamo löytyy Turusta kävelykadulta osoitteesta Yliopistonkatu 25 A (4.krs)

www.turku.fi/ohjaamo   ohjaamo@turku.fi  p.040 724 5440